Olin jo pari viikkoa hinkunut kokeilemaan Kingiä estetunnilla, ja nyt se toteutui kun menin mukaan lauantain esteryhmään. Tunnin piti tuttu sijaisope.
Menimme tänään erityisesti 17 metrin suoraa linjaa. Tuttuakin tutumpi tehtävä, mutta uuden ratsun kanssa piti tietenkin ensin tunnustella sopivaa askelpituutta. Linjaa ratsastettiin ensin maapuomeilla sekä sitten jälkimmäinen osa pieneksi pystyksi nostettuna. Viisi laukkaa olisi vaatinut Kingillä eteenratsastusta ja kuusi puolestaan pientä lyhentämistä, joten sain ohjeeksi tulla kuudella laukalla niin kauan kun linjan ensimmäinen puomi oli vielä maassa. Kingillä ei ollut mikään kiire, vaan ennemminkin minulla oli vaikeuksia saada se käynnistymään kunnolla ja laukka pyörimään. Koska väli oli kuudella laukalla ahdas, sorruin ensin ratsastamaan liian vahvalla kädellä. Sainkin ohjeeksi pitää käden rennompana ja antaa laukan siten sujua paremmin. Kingi ei tosiaan paljon kättä tarvinnut lyhentämiseen, vaan se totteli hyvin myös istuntaa, ja mahduimme väliin kuudella laukalla aivan yhtä hyvin vaikka annoinkin ohjalla lisää vapautta.
Kun linjan molemmat osat nousivat pieniksi esteiksi sain alkaa ratsastaa ponia eteen viiteen laukkaan. Kingi ei edelleenkään lähtenyt eteen erityisen hyvin, ja viidellä laukalla etäisyys oli hieman pitkä. Poni kuitenkin venytti hyppyyn oikein helposti myös vähän kauempaa, joten viisi laukkaakin kyllä onnistui muitta mutkitta. Parannettavaa olisi ollut sisääntulokaarteessa, josta Kingi tyypillisesti puski sisään niin etten saanut sitä oikein suoristettua linjalle vaan esteelle tultiin oikaisten. Ope myös muistutteli pitämään pohkeen hiljaa paikoillaan, sillä huomaamattani unohduin kaivamaan ponin kylkiä ratsastaessani sitä eteen. Seuraavaksi linjan perään lisättiin kaarre päädyn kautta lävistäjälle ja sillä hypättävälle hainhammasportille. Kingi meni edelleen mukavan tasaisesti, ja erikoiseste ei sitä hämännyt ollenkaan. Laukankin se vaihtoi lävistäjäesteellä aika nohevasti, joskaan ei ihan 100 prosentin varmuudella.
Seuraavaksi otimme pari yksittäistä hyppyä ”ristiesteelle”. Este siis koostui kahdesta pienestä pystystä, jotka oli asetettu limittäin plus-merkkiä muistuttavaksi muodostelmaksi. Kingille oli edelleen ihan sama minkä näköisiä esteitä hypätään, ainakin kun ne olivat näin kääpiökokoisia. Ensimmäisellä yrityksellä tosin en saanut aivan suoraa linjaa esteen keskelle, ja kun en ollut ponnistuspaikasta täysin varma niin yritin epähuomiossa hypätä ennen Kingiä joka ottikin vielä miniaskeleen. Toisella hyppykierroksella korjasin linjan sekä maltoin odottaa, ja niin saatiin nappisuoritus.
Lopuksi hyppäsimme pienen radanpätkän aloittaen 17 metrin linjasta, jonka jälkeen matka jatkui lävistäjäesteelle ja äskeiselle ristiesteelle. Ristin jälkeen sain vielä ohjeen jatkaa uudestaan lävistäjäpystylle, jota ope hilasi vähän ylöspäin noin 80 senttiin. Muuten esteet olivat korkeudeltaan vähän 70 sentin molemmin puolin ja risti tietysti matalampi. Kingi oli tunnin loppua kohti herännyt liikkumaan paremmin, ja rataa hypätessä laukka pyöri jo mukavan napakasti. Kun laukka oli käynnistynyt niin hypytkin menivät tosi sujuvasti, paikat löytyivät näppärästi ja laukat vaihtuivat. Viimeiselle lävistäjäpystylle tullessa Kingi pääsi taas puskemaan kaarteesta sisään, ja sen seurauksena ajauduttiin vähän lähelle. Hyvin poni kuitenkin nousi esteen yli tästäkin paikasta.
Kingi oli oikein kiva ja helppo hypätä, tykkäsin kyllä paljon. Ainoat huolenaiheet tuntuivat olevan riittävän reippaan etenemisen varmistaminen sekä oikomisen estäminen kaarteissa, joten voisi sanoa, että Kingi oli juuri sen tyyppinen poni kuin millaisella olen tottunut hyppäämään. Yhteinen rytmi oli helppo löytää, ja Kingi oli oikein tasaisen ja luotettavan oloinen. Sujuvuus parani loppua kohti koko ajan, ja lopuksi hypätty rata oli oikein mainiota menoa. Seuraavalla kerralla vaan kannattaa herätellä poni kunnolla liikkeelle heti alusta alkaen.
Videolla hyppelyt rataa lukuunottamatta. Kiitos Lauralle ja Päiville kuvaamisesta!
Menimme tänään erityisesti 17 metrin suoraa linjaa. Tuttuakin tutumpi tehtävä, mutta uuden ratsun kanssa piti tietenkin ensin tunnustella sopivaa askelpituutta. Linjaa ratsastettiin ensin maapuomeilla sekä sitten jälkimmäinen osa pieneksi pystyksi nostettuna. Viisi laukkaa olisi vaatinut Kingillä eteenratsastusta ja kuusi puolestaan pientä lyhentämistä, joten sain ohjeeksi tulla kuudella laukalla niin kauan kun linjan ensimmäinen puomi oli vielä maassa. Kingillä ei ollut mikään kiire, vaan ennemminkin minulla oli vaikeuksia saada se käynnistymään kunnolla ja laukka pyörimään. Koska väli oli kuudella laukalla ahdas, sorruin ensin ratsastamaan liian vahvalla kädellä. Sainkin ohjeeksi pitää käden rennompana ja antaa laukan siten sujua paremmin. Kingi ei tosiaan paljon kättä tarvinnut lyhentämiseen, vaan se totteli hyvin myös istuntaa, ja mahduimme väliin kuudella laukalla aivan yhtä hyvin vaikka annoinkin ohjalla lisää vapautta.
Kun linjan molemmat osat nousivat pieniksi esteiksi sain alkaa ratsastaa ponia eteen viiteen laukkaan. Kingi ei edelleenkään lähtenyt eteen erityisen hyvin, ja viidellä laukalla etäisyys oli hieman pitkä. Poni kuitenkin venytti hyppyyn oikein helposti myös vähän kauempaa, joten viisi laukkaakin kyllä onnistui muitta mutkitta. Parannettavaa olisi ollut sisääntulokaarteessa, josta Kingi tyypillisesti puski sisään niin etten saanut sitä oikein suoristettua linjalle vaan esteelle tultiin oikaisten. Ope myös muistutteli pitämään pohkeen hiljaa paikoillaan, sillä huomaamattani unohduin kaivamaan ponin kylkiä ratsastaessani sitä eteen. Seuraavaksi linjan perään lisättiin kaarre päädyn kautta lävistäjälle ja sillä hypättävälle hainhammasportille. Kingi meni edelleen mukavan tasaisesti, ja erikoiseste ei sitä hämännyt ollenkaan. Laukankin se vaihtoi lävistäjäesteellä aika nohevasti, joskaan ei ihan 100 prosentin varmuudella.
Seuraavaksi otimme pari yksittäistä hyppyä ”ristiesteelle”. Este siis koostui kahdesta pienestä pystystä, jotka oli asetettu limittäin plus-merkkiä muistuttavaksi muodostelmaksi. Kingille oli edelleen ihan sama minkä näköisiä esteitä hypätään, ainakin kun ne olivat näin kääpiökokoisia. Ensimmäisellä yrityksellä tosin en saanut aivan suoraa linjaa esteen keskelle, ja kun en ollut ponnistuspaikasta täysin varma niin yritin epähuomiossa hypätä ennen Kingiä joka ottikin vielä miniaskeleen. Toisella hyppykierroksella korjasin linjan sekä maltoin odottaa, ja niin saatiin nappisuoritus.
Lopuksi hyppäsimme pienen radanpätkän aloittaen 17 metrin linjasta, jonka jälkeen matka jatkui lävistäjäesteelle ja äskeiselle ristiesteelle. Ristin jälkeen sain vielä ohjeen jatkaa uudestaan lävistäjäpystylle, jota ope hilasi vähän ylöspäin noin 80 senttiin. Muuten esteet olivat korkeudeltaan vähän 70 sentin molemmin puolin ja risti tietysti matalampi. Kingi oli tunnin loppua kohti herännyt liikkumaan paremmin, ja rataa hypätessä laukka pyöri jo mukavan napakasti. Kun laukka oli käynnistynyt niin hypytkin menivät tosi sujuvasti, paikat löytyivät näppärästi ja laukat vaihtuivat. Viimeiselle lävistäjäpystylle tullessa Kingi pääsi taas puskemaan kaarteesta sisään, ja sen seurauksena ajauduttiin vähän lähelle. Hyvin poni kuitenkin nousi esteen yli tästäkin paikasta.
Kingi oli oikein kiva ja helppo hypätä, tykkäsin kyllä paljon. Ainoat huolenaiheet tuntuivat olevan riittävän reippaan etenemisen varmistaminen sekä oikomisen estäminen kaarteissa, joten voisi sanoa, että Kingi oli juuri sen tyyppinen poni kuin millaisella olen tottunut hyppäämään. Yhteinen rytmi oli helppo löytää, ja Kingi oli oikein tasaisen ja luotettavan oloinen. Sujuvuus parani loppua kohti koko ajan, ja lopuksi hypätty rata oli oikein mainiota menoa. Seuraavalla kerralla vaan kannattaa herätellä poni kunnolla liikkeelle heti alusta alkaen.
Videolla hyppelyt rataa lukuunottamatta. Kiitos Lauralle ja Päiville kuvaamisesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti