Lauantaina kävimme Vaken kanssa maastossa kahden muun ratsukon seurassa. Tähän aikaan vuodesta onkin mukava maastoilla, kun ötökät eivät enää vaivaa. Teimme tutun ja hyväksi havaitun lenkin kankaalla. Laukkasimme menomatkalla pätkän, koukkasimme sen jälkeen pienen lenkin käynnissä ja ravissa ja otimme laukkapätkän paluumatkalla. Koko porukka laukkasi rauhallista "Vaken vauhtia", eli Vakella ei ollut mitään vaikeuksia pysyä muiden matkassa. Loppumatka laukan jälkeen taittui käynnissä vesipolkua pitkin.
Vake vaikutti tänään olevan ihan reippaalla ja innokkaalla päällä. Laukassa se vähän viskoi päätään "villinä", mikä on toki vain huvittavaa. Ravissakin oli oma moottori, ja kokeilin taas sopivassa kohdassa saisiko Vaken nostamaan vähän selkää ylös ja liikumaan ryhdikkään pyöreänä. Muutoin annoin sen humputella menemään melkolailla autopilotilla. Jotenkin vaikuttaa siltä, kuin Vake olisi tosiaan ollut viime aikoina maastossa(kin) pirteämpi. Tämä on tietenkin vain hyvä asia! Sitä saa varmaan turhaan odottaa että oma moottori löytyisi koulutreeneihin, mutta hienoa että sellainen sentään saattaa käynnistyä maastossa ja esteillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti