keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Kolmisin maastossa

Keskiviikko alkoi aamumaastolla Tallinmäellä. Minun ja Vaken sekä Annen ja Jetin seuraksi saatiin tällä kertaa myös Nora, joka sai reippaalla suokkitammalla vetää seuruettamme. Näin saatiin kivasti toteutettua oman porukan kaverimaasto, ja menevämmän vetohevosen ansiosta hitaisiin ruuniinkin vähän enemmän vauhtia.

Suunnistimme kankaalla parhaille laukkapoluille, ja laukkaa otettiin sekä meno- että paluusuuntaan ihan kunnon pätkät. Jo ensimmäisellä laukkaosuudella Vake jäi jälkeen, sillä kärjen meno oli sen verran vauhdikasta. Ihan napakasti Vakekin mielestäni laukkasi, ja laukka siirtyi kiitolaukkamoodiin jossa selän liike tasoittui. Kotimatkalla laukatessa Noran mittaama huippunopeus oli noin 40 km/h, mutta Vake ei tietenkään mennyt näin kovaa. Anne ja Nora ratsuineen hävisivät kovaa vauhtia näkyvistä mutkien taakse ja saimme Vaken kanssa laukata ihan ylhäisessä yksinäisyydessämme. Viime kesänä koin että Vake muuttui hieman kyttäileväksi ja jännittyneeksi siinä vaiheessa kun se jäi maastossa yksin, mutta nyt ei tällaista ollut havaittavissa. Poni laukkasi korvat pystyssä mutta ei alkanut tuijotella tai säpsyillä mitään, joten meillä ei ollut mitään hätää laukata metsässä yksinään omaa vauhtiamme. Ehkä tämä tarkoittaa sitä että ratsukon keskinäinen luottamus on parantunut viime kesään verrattuna. Kun Vakella joka tapauksessa on taipumus jäädä vauhdista silloin kun maastossa laukataan lujempaa niin on oikein hyvä että rentous ja luottavaisuus säilyy tässäkin tilanteessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti